Puheenvuoroni 10.6.2013 Janakkalan kunnanvaltuuston kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Minä en syyttele ketään, kaivele vanhoja enkä myöskään pelottele kuntaliitoksella. Ottakaapa esiin ”Varhaiskasvatus selvitystä valtuustolle 31.5.2013”. Laatija Liisa Tonteri. Minä puhun nyt siitä.

Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä halutaan leikata puolet pois. Perusteluna on, että kuntalisällä ei ole saavutettu sillä tavoiteltua päivähoitokustannusten säästöä. Audiatorin tekemän, Janakkalan sivistyspalveluiden strateginen selvitys 2012 -dokumentin mukaan lapsia olisi vuonna 2010 ollut 10 %-yksikköä vähemmän kunnan päivähoidossa verrattuna aikaan ennen kuntalisää. Tuodessani tämän esiin toukokuun lopun seminaarissa Eero Laesterä kertoi, että yleisesti on tutkittu, että kuntalisä ei vaikuta vanhempien päätökseen hoitaa lapsia kotona ja myös Janakkalassa vuosien 2011 ja 2012 luvut sen osoittavat, että vuosien 2009 ja 2010 kohdalla on tilastoissa vain tilapäinen vähennys. Pyysin vuosien 2011 ja 2012 lukuja meille valtuutetuille lisätiedoksi. Niitä ei kuitenkaan voitu toimittaa, koska kunnan järjestelmillä ja luvuilla ei saada vuosille 2009-2010 samoja lukuja kuin Audiatorin taulukoissa. Sen sijaan toimitettiin dokumentti ”Varhaiskasvatus selvitystä valtuustolle 31.5.2013”. Laatija Liisa Tonteri.

Dokumentin lukuja ”kuinka monta % kunnan lapsimäärästä on kunnallisessa päivähoidossa” ei millään muotoa voi käyttää taustatiedoksi, kun pohditaan kuntalisän merkitystä alle 3-vuotiaiden hoitopäätöksiin, koska esimerkiksi mukana ovat kaikki alle kouluikäiset, myös eskarilaiset, joista valtakunnallisesti 98 % käy esikoulun.

Sen sijaan sarake 1-2 -vuotiaat kunnallisessa päivähoidossa (%) kertoo, että ennen kuntalisää, vuonna 2008 1-2 vuotiaista 12,4 % on ollut kunnallisessa päivähoidossa, vuonna 2012 noin puolet vähemmän eli 6,4 %. Konkreettisesti se tarkoittaa 68 päivähoitolasta vähemmän. Kun päivähoitokuukausi maksaa kunnalle 1000 euroa, 68 lapsen päivähoito maksaa 68 000 euroa. En tiedä mitä kerrointa pitäisi käyttää vuosikustannusta laskiessa, mutta 10:llä luvuksi tulee 680 000 euroa ja 12:lla 816 000 euroa.

Tämän lisäksi säästöä tulee 3-5-vuotiaista kotona hoidettavista sisaruksista. Kuntalisän vuosittaiset kulut ovat olleet 500 000, 550 000 euron luokkaa – mielestäni säästöä siis syntyy.

Myös edellä mainitussa varhaiskasvatuksen selvityksessä lukee, että kuntalisällä on voitu / voidaan pitkittää kunnallisen päivähoidon lisäämisen tarvetta.

Säästöpaketin ydin on, että säästöä pitää syntyä. Vaikka kuinka avoimin mielin koitan asiaa ajatella, en näe kuntalisästä säästämisessä mitään oikeita säästöjä – ainoastaan kasvavia päivähoitokustannuksia.

Olen erittäin huolissani myös siitä, kuinka sekä kuntalisän että esimerkiksi kouluverkon muutokset vaikuttavat kunnan muuttovirtaan. Olen kuullut lukuisia kommentteja siitä, että perheet ovat valinneet Janakkalan asuinpaikakseen kuntalisän vuoksi. Kuinka tapahtuu jatkossa? Kun tämä tasapainottamispaketti kaikkine koukeroineen toteutetaan, mikä on kunnan uusi strategia – vanhallahan ei voida enää jatkaa kun ”vetonauloista luovutaan”.

Tiedän, että valtuutettujen vahvan enemmistön mielipide on, että kuntalisästä pitää saada säästöjä 275.000 euroa. Siksi muutosesityksen tekeminen asiasta on turhaa. Kaikkia kiviä ei kuitenkaan ole varhaiskasvatuksessa käännetty. Teen seuraavan ponsiesityksen perusteluineen ja esimerkkeineen.

Ponsiesitys: Jos kuntalisän ehtoja muuttamalla voidaan osoittaa säästöjä päivähoitokustannuksiin, pitää vastaava summa katsoa osaksi kuntalisän 275.000 euron säästötavoitetta. Kuntalisän voisi esim. rajata perheille, joissa kaikki alle esikouluikäiset lapset ovat kotihoidossa. Tällä hetkellä päivähoidossa on arviolta 16 lasta, joiden vanhempi on kotona nuoremman sisaruksen kanssa. Perheille siis maksetaan kuntalisää ja silti kunnalle tulee 16 000 euroa kuussa päivähoitokustannuksia. Vuositasolla tämä on n. 180 000 euron kustannus

Kiitos!

Kuntalisä on säästö, ei kulu!

Kunnan ohjausryhmän tasapainottamispakettiin on kirjattu lasten kotihoidon tuen kuntalisän alentaminen 542.000 eurosta puoleen eli 271.000 euroon vuoden 2014 alusta. Syyksi mainitaan, että kuntalisä ei ole vähentänyt kunnallisen päivähoidon käyttöä, mikä oli tavoitteena kun lisää alettiin maksaa vuoden 2009 alusta.

Minulla lienee käytössä eri tilastot? Vuonna 2008 ennen kuntalisää Janakkalan kunnan kokopäivähoidossa 1-2 -vuotiaista oli 36,3 % ja vuonna 2010 26,8%.  Kahdessa vuodessa lähes 10 %-yksikön vähennys on mielestäni huomattava säästö kunnalle, kun kyseessä on vielä yhteiskunnalle ”kalliit” alle 3-vuotiaat lapset. Hämeenlinnan vastaava %-luku oli 2010 35,2 %.

3-5 –vuotiailla muutos on ollut samansuuntainen. Vuonna 2008 62,7 % ikäluokasta oli kunnan päivähoidossa, vuonna 2010 enää 52,5 %. Koska kyseessä on %, ei ikäluokkien kokoero selitä muutoksia.

Kunnan kustannukset eivät ole laskeneet, koska kunnassa ikäluokka 1-6 –vuotiaat on kasvanut ja päivähoidossa olevien hoitopäivät ovat lisääntyneet 155 päivästä 191 päivään/vuosi. Jos kuntalisää ei olisi ollut, olisivat kustannukset kohonneet huimasti nykyistä enemmän.

Jos nyt kuntalisää supistetaan ja/tai sen ehtoja tiukennetaan, kunnan hoidettavien lasten määrä kasvaa. Tervakoskella hoitopaikkoja on paremmin, mutta Turengissa tulee ei-oo pian vastaan. Kuka maksaa uudet hoitajat, ryhmät, jopa uuden päiväkodin? Me kaikki janakkalalaiset tietenkin. Kuntalisä on 160 e/kk alle 3-vuotiaista ja 50 e/kk alle esikouluikäisistä sisaruksista. Päivähoito maksaa kunnalle n. 50 e/hoitopäivä (perheen hoitomaksun osuus vähennetty). 1000 euroa vs. 160 euroa kuussa, kumpi on vähemmän?

Kiitos äänestäjille ja kaikille minua tukeneille!

Niin siinä sitten kävi, että 75 äänen turvin ovi Janakkalan kunnanvaltuustoon on avoinna vuoden alusta alkaen. Suurkiitos kaikille minua äänestäneille! Erityisesti haluan kiittää mun miestä tukemisesta, vanhempia tukemisesta ja lasten hoidosta, Jenniä, Heidiä ja Venlaa käytännön avusta ja henkisestä tuesta sekä Jaanaa monenlaisesta neuvonnasta, avusta ja tsemppaamisesta. Sekä kaikkia niitä, jotka ovat juttujani täällä ja Facebookissa lukeneet, "tykänneet" ja kommentoineet. 

On varmasti tulossa mielenkiintoinen ja tiukka nelivuotiskausi: monestakin, mutta ennen kaikkea taloudellisista syistä. Kovasti tapetilla on aihe, mitä nyt kun perussuomalaisia on valtuustossa niin paljon. Asettelu on välillä lähes persu=mörkö. Itse ajattelen niin, että niitä mörköjä kyllä löytyy ihan joka puolueesta. Janakkalan perussuomalaiset uudet valtuutetut taas ovat  minulle pääsääntöisesti vieraita ihmisiä. Tutustutaan ja katsotaan sitten miten asiat sujuvat. 

En osaa sanoa kuinka paljon tänne tulee kirjoiteltua ennen vuoden vaihdetta. Katsotaan... Mutta sitten kun pääsen "tosi toimiin", yritän kirjoitella ajankohtaisista asioista ja päätöksistä, joissa olen ollut mukana.    

Kuntalisän tulorajasta ei oikeita säästöjä?

Kovasti tuntuu nyt löytyvän niitä, jotka haluaisivat kotihoidontuen kuntalisään 5000 e kk-tulorajan. Miksi sitten kunnan virkamiehet eivät tätä vaihtoehtoa ole edes tuonneet esille? Koska tuloselvityksiin, opastukseen, takaisinperintään ja ylipäätään kuntalisän maksatukseen menisi enemmän rahaa kuin tulorajalla säästettäisiin? Nyt Kela hoitaa maksatuksen (kotihoidontuki + kuntalisä ) pienellä korvauksella, tulorajan myötä koko maksatus siiirtyisi kunnan vastuulle.

Näpit irti Janakkalan kuntalisästä

Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Pirkko Kuvamo kirjoitti 22.10. Hämeen Sanomien mielipidepalstalla, että lasten kotihoidontuessa pitää olla tuloraja. Mielipiteensä tueksi Kuvamo on lainannut tutkijakoulutettava Jenni Kellokumpua. Lainaukset ovat Kellokummun JHL:n Motiivi-lehdessä julkaistusta kolumnista.

http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=32&articleId=571

Kyseessä on mielipide, ei tutkimus. Kolumnissa Kellokumpu kertaalleen viittaa tutkimustietoihin, mutta ei kerro mistä, tai kenen tekemästä tutkimuksesta on kyse. Kellokumpu itse on taloustieteen asiantuntija, joka on erikoistunut perhevapaiden vaikutukseen mm. palkkauksessa ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon työelämässä.

Kuvamo viittaa siihen, että Kellokummun mielestä lapselle olisi 1-vuotiaasta eteenpäin paras olla päivähoidossa. Kolumnissaan Kellokumpu myös kirjoittaa, että matalammin koulutettujen perheiden lapset hyötyisivät päiväkotihoidosta enemmän kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapset. Valitettavasti en löydä Kuvamon kirjoituksesta punaista lankaa, kuinka lasten kotihoidontuen tuloraja ja se mikä on lapselle paras hoitopaikka liittyvät yhteen.

Itse asiassa mielestäni on törkeää, että Kellokumpu väittää, että vanhempien koulutustaso olisi jotenkin suoraan verrannollinen heidän kykyynsä kasvattaa lapsia.

Itse kannatan sitä, että jokainen perhe päättäköön, mikä heille on paras lastenhoitoratkaisu. Kunnan tehtävä on tarjota joustavat päivähoitopalvelut, kilpailukykyinen kuntalisä ja kerhotoimintaa. Itse olen vienyt esikoisen 1,5-vuotiaana päiväkotiin, nyt olen kuopuksen (ja esikoisen kanssa) reilun vuoden pidempään kotona. Kotihoito on perheen tuloista riippumatta kuitenkin yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. En siis näe mitään tarvetta kuntalisän enkä varsinkaan Kuvamon ehdottamaan kotihoidontuen alentamiseen tai rajoittamiseen.


(olen tämän kirjoituksen aamulla lähettänyt Hämeen Sanomien mielipidepalstalle muutamaa lausetta lyhyempänä versiona. En malta odottaa sen julkaisemista, enkä tiedä julkaistaanko sitä lehdessä ollenkaan, joten päätin omatoimijulkaista täällä blogissa : )

Muutama sana mummuista

Juttelin vaaliasioista erään vanhemman rouvan kanssa ja kerroin hänelle olevani lapsiperheen asialla. Erittäin viehättävän oloinen rouva toivoi, että olisin myös mummujen asialla. Niinpä muutama sana mummuista.

Mummut ja yhtä lailla vaarit ja papat ovat tärkeitä. Minä olen valitettavasti molemmat mummuni saattanut viimeiselle matkalleen kahden vuoden sisällä. Vaari kuoli 15 vuotta sitten, mutta 88-vuotias sotaveteraanipappa asustelee Tohvelakodissa. Saan olla iloinen siitä, että minulla oli yli kolmekymppiseksi kolme isovanhempaa.

Mummi asui viimeiset vuotensa vanhusten rivitalossa kotipalvelun avustamana. Onnekseen hänen ei tarvinnut olla sairaalan muistimoduulissa kuin muutama viikko. En tarkoita tällä sitä, ettei muistimoduuli olisi hyvä paikka - päin vastoin, mutta kotihan kenelle tahansa on paras paikka.

 Mummu ja minulle rakas isotäti Terttu (joka lähti täältä vuosi sitten kuukautta ennen mummua) taas asuivat lapsuuden kodissani omassa asunnossaan talon toisessa päässä. Äitini avusti ja hoiti heitä lähes kaiken ansiotyöltä liikenevän ajan. Sitten heille tuli lisää sairauksia, joiden myötä Turengin sairaala, kuntoutusyksikkö Neliapila ja Tohvelakoti tulivat myös meille omaisille tutuksi. Muutaman kuukauden ajan meillä oli Tohvela-kodissa kaksi vierekkäistä ovea, jossa vierailimme - isäni isällä papalla ja vaarini siskolla Tertulla.

Nyt on jäljellä enää pappa, joka muuten oli Janakkalan sotaveteraanien puheenjohtaja x-kymmentävuotta. Eli niin kauan kuin minä muistan ja siihen saakka kuin voimat eivät riittäneet. Mutta papan kautta tiedän paljon sota-asioista ja sotaveteraaneista, rintamamiehistä ja sotainvalideistä. Ja pappa muuten kertoi tehneensä Tohvela-kodissa puolestani vaalityötä, ihanaa : )

Tällä "sukuselvityksellä" haluan tuoda esille, että tiedän varsin paljon vanhusten asioista Janakkalassa. Täällä on paljon hyvää, mutta on myös petrattavaa. Meidän pitäisi tehdä kaikki mahdollinen työ, joka edesauttaisi sitä, että vanhukset mahdollisimman pitkään voisivat asua kotoa. Se on vanhukselle mukavinta, mutta myös yhteiskunnalle edullisinta. Toisen kautta taas pitää muistaa, että ketään ei saa ajaa omaishoitajuudella tms. toiminnalla "loppuun". Ei toinen vanhus määrättömästi jaksa hoitaa ja huoltaa toista vanhusta - vaikka kyseessä olisikin oma rakas puoliso. Eivätkä töissä käyvät lapset voi valvoa ja päivystää kaikkea vapaa-aikaansa ikääntyneiden vanhempiensa luona.

Tämän päivän vanhukset ovat aikanaan tehneet kovasti töitä ja maksaneet veroja. Nyt pitäisi olla mahdollisuus niille verorahoille saada vastinetta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus hyvään ja inhimilliseen vanhuuteen.

Eli kyllä minä tiedän vanhusten nykytilanteesta, ja varmasti pidän myös Janakkalan mummujen ja pappojen puolta - jos äänet ensi pyhänä siihen riittävät. Mutta lapsiperheen asiat ovat minulle kuitenkin sitä arkipäivää, jota elän 24/7. Ja vaikka se kliseeltä kuulostaakin, lapsissa on tulevaisuus, johon meidän pitää panostaa. Muuten meillä on yhä isompi joukko ongelmalapsia ja -nuoria - ja sitten vasta pulassa ollaan.

Muistakaa äänestää!

Viimeinen viikko ennen vaaleja pätkähti käyntiin. Ennakkoäänestys on jo pitkällä ja janakkalalaiset ovat käyneet uurnilla ahkerasti. Hienoa! Mielestäni on jokaisen kansalaisvelvollisuus käydä äänestämässä - muistakaa siis hoitaa oma osuutenne. Ja kopissa paperiin 2 ja 4 : )

Viime päiviin on kuulunut esitejakelua, vaalikahvitusta ja kirppistelyä. Jälkimmäisessä olisi kyllä saanut olla enemmän porukkaa. Liekö syysloma pitänyt väen kotosalla/lomareissussa vai miksiköhän innostus jäi niin laimeaksi.

Nyt vielä viimeinen tsemppi päälle ja sunnuntaina katsotaan, mihin kannatus riitti!