maanantai 29. lokakuuta 2012

Kiitos äänestäjille ja kaikille minua tukeneille!

Niin siinä sitten kävi, että 75 äänen turvin ovi Janakkalan kunnanvaltuustoon on avoinna vuoden alusta alkaen. Suurkiitos kaikille minua äänestäneille! Erityisesti haluan kiittää mun miestä tukemisesta, vanhempia tukemisesta ja lasten hoidosta, Jenniä, Heidiä ja Venlaa käytännön avusta ja henkisestä tuesta sekä Jaanaa monenlaisesta neuvonnasta, avusta ja tsemppaamisesta. Sekä kaikkia niitä, jotka ovat juttujani täällä ja Facebookissa lukeneet, "tykänneet" ja kommentoineet. 

On varmasti tulossa mielenkiintoinen ja tiukka nelivuotiskausi: monestakin, mutta ennen kaikkea taloudellisista syistä. Kovasti tapetilla on aihe, mitä nyt kun perussuomalaisia on valtuustossa niin paljon. Asettelu on välillä lähes persu=mörkö. Itse ajattelen niin, että niitä mörköjä kyllä löytyy ihan joka puolueesta. Janakkalan perussuomalaiset uudet valtuutetut taas ovat  minulle pääsääntöisesti vieraita ihmisiä. Tutustutaan ja katsotaan sitten miten asiat sujuvat. 

En osaa sanoa kuinka paljon tänne tulee kirjoiteltua ennen vuoden vaihdetta. Katsotaan... Mutta sitten kun pääsen "tosi toimiin", yritän kirjoitella ajankohtaisista asioista ja päätöksistä, joissa olen ollut mukana.    

torstai 25. lokakuuta 2012

Kuntalisän tulorajasta ei oikeita säästöjä?

Kovasti tuntuu nyt löytyvän niitä, jotka haluaisivat kotihoidontuen kuntalisään 5000 e kk-tulorajan. Miksi sitten kunnan virkamiehet eivät tätä vaihtoehtoa ole edes tuonneet esille? Koska tuloselvityksiin, opastukseen, takaisinperintään ja ylipäätään kuntalisän maksatukseen menisi enemmän rahaa kuin tulorajalla säästettäisiin? Nyt Kela hoitaa maksatuksen (kotihoidontuki + kuntalisä ) pienellä korvauksella, tulorajan myötä koko maksatus siiirtyisi kunnan vastuulle.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Näpit irti Janakkalan kuntalisästä


Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Pirkko Kuvamo kirjoitti 22.10. Hämeen Sanomien mielipidepalstalla, että lasten kotihoidontuessa pitää olla tuloraja. Mielipiteensä tueksi Kuvamo on lainannut tutkijakoulutettava Jenni Kellokumpua. Lainaukset ovat Kellokummun JHL:n Motiivi-lehdessä julkaistusta kolumnista.

http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=32&articleId=571

Kyseessä on mielipide, ei tutkimus. Kolumnissa Kellokumpu kertaalleen viittaa tutkimustietoihin, mutta ei kerro mistä, tai kenen tekemästä tutkimuksesta on kyse. Kellokumpu itse on taloustieteen asiantuntija, joka on erikoistunut perhevapaiden vaikutukseen mm. palkkauksessa ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon työelämässä.

Kuvamo viittaa siihen, että Kellokummun mielestä lapselle olisi 1-vuotiaasta eteenpäin paras olla päivähoidossa. Kolumnissaan Kellokumpu myös kirjoittaa, että matalammin koulutettujen perheiden lapset hyötyisivät päiväkotihoidosta enemmän kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapset. Valitettavasti en löydä Kuvamon kirjoituksesta punaista lankaa, kuinka lasten kotihoidontuen tuloraja ja se mikä on lapselle paras hoitopaikka liittyvät yhteen.

Itse asiassa mielestäni on törkeää, että Kellokumpu väittää, että vanhempien koulutustaso olisi jotenkin suoraan verrannollinen heidän kykyynsä kasvattaa lapsia.

Itse kannatan sitä, että jokainen perhe päättäköön, mikä heille on paras lastenhoitoratkaisu. Kunnan tehtävä on tarjota joustavat päivähoitopalvelut, kilpailukykyinen kuntalisä ja kerhotoimintaa. Itse olen vienyt esikoisen 1,5-vuotiaana päiväkotiin, nyt olen kuopuksen (ja esikoisen kanssa) reilun vuoden pidempään kotona. Kotihoito on perheen tuloista riippumatta kuitenkin yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. En siis näe mitään tarvetta kuntalisän enkä varsinkaan Kuvamon ehdottamaan kotihoidontuen alentamiseen tai rajoittamiseen.


(olen tämän kirjoituksen aamulla lähettänyt Hämeen Sanomien mielipidepalstalle muutamaa lausetta lyhyempänä versiona. En malta odottaa sen julkaisemista, enkä tiedä julkaistaanko sitä lehdessä ollenkaan, joten päätin omatoimijulkaista täällä blogissa : )

maanantai 22. lokakuuta 2012

Muutama sana mummuista

Juttelin vaaliasioista erään vanhemman rouvan kanssa ja kerroin hänelle olevani lapsiperheen asialla. Erittäin viehättävän oloinen rouva toivoi, että olisin myös mummujen asialla. Niinpä muutama sana mummuista.

Mummut ja yhtä lailla vaarit ja papat ovat tärkeitä. Minä olen valitettavasti molemmat mummuni saattanut viimeiselle matkalleen kahden vuoden sisällä. Vaari kuoli 15 vuotta sitten, mutta 88-vuotias sotaveteraanipappa asustelee Tohvelakodissa. Saan olla iloinen siitä, että minulla oli yli kolmekymppiseksi kolme isovanhempaa.

Mummi asui viimeiset vuotensa vanhusten rivitalossa kotipalvelun avustamana. Onnekseen hänen ei tarvinnut olla sairaalan muistimoduulissa kuin muutama viikko. En tarkoita tällä sitä, ettei muistimoduuli olisi hyvä paikka - päin vastoin, mutta kotihan kenelle tahansa on paras paikka.

 Mummu ja minulle rakas isotäti Terttu (joka lähti täältä vuosi sitten kuukautta ennen mummua) taas asuivat lapsuuden kodissani omassa asunnossaan talon toisessa päässä. Äitini avusti ja hoiti heitä lähes kaiken ansiotyöltä liikenevän ajan. Sitten heille tuli lisää sairauksia, joiden myötä Turengin sairaala, kuntoutusyksikkö Neliapila ja Tohvelakoti tulivat myös meille omaisille tutuksi. Muutaman kuukauden ajan meillä oli Tohvela-kodissa kaksi vierekkäistä ovea, jossa vierailimme - isäni isällä papalla ja vaarini siskolla Tertulla.

Nyt on jäljellä enää pappa, joka muuten oli Janakkalan sotaveteraanien puheenjohtaja x-kymmentävuotta. Eli niin kauan kuin minä muistan ja siihen saakka kuin voimat eivät riittäneet. Mutta papan kautta tiedän paljon sota-asioista ja sotaveteraaneista, rintamamiehistä ja sotainvalideistä. Ja pappa muuten kertoi tehneensä Tohvela-kodissa puolestani vaalityötä, ihanaa : )

Tällä "sukuselvityksellä" haluan tuoda esille, että tiedän varsin paljon vanhusten asioista Janakkalassa. Täällä on paljon hyvää, mutta on myös petrattavaa. Meidän pitäisi tehdä kaikki mahdollinen työ, joka edesauttaisi sitä, että vanhukset mahdollisimman pitkään voisivat asua kotoa. Se on vanhukselle mukavinta, mutta myös yhteiskunnalle edullisinta. Toisen kautta taas pitää muistaa, että ketään ei saa ajaa omaishoitajuudella tms. toiminnalla "loppuun". Ei toinen vanhus määrättömästi jaksa hoitaa ja huoltaa toista vanhusta - vaikka kyseessä olisikin oma rakas puoliso. Eivätkä töissä käyvät lapset voi valvoa ja päivystää kaikkea vapaa-aikaansa ikääntyneiden vanhempiensa luona.

Tämän päivän vanhukset ovat aikanaan tehneet kovasti töitä ja maksaneet veroja. Nyt pitäisi olla mahdollisuus niille verorahoille saada vastinetta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus hyvään ja inhimilliseen vanhuuteen.

Eli kyllä minä tiedän vanhusten nykytilanteesta, ja varmasti pidän myös Janakkalan mummujen ja pappojen puolta - jos äänet ensi pyhänä siihen riittävät. Mutta lapsiperheen asiat ovat minulle kuitenkin sitä arkipäivää, jota elän 24/7. Ja vaikka se kliseeltä kuulostaakin, lapsissa on tulevaisuus, johon meidän pitää panostaa. Muuten meillä on yhä isompi joukko ongelmalapsia ja -nuoria - ja sitten vasta pulassa ollaan.






sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Muistakaa äänestää!

Viimeinen viikko ennen vaaleja pätkähti käyntiin. Ennakkoäänestys on jo pitkällä ja janakkalalaiset ovat käyneet uurnilla ahkerasti. Hienoa! Mielestäni on jokaisen kansalaisvelvollisuus käydä äänestämässä - muistakaa siis hoitaa oma osuutenne. Ja kopissa paperiin 2 ja 4 : )

Viime päiviin on kuulunut esitejakelua, vaalikahvitusta ja kirppistelyä. Jälkimmäisessä olisi kyllä saanut olla enemmän porukkaa. Liekö syysloma pitänyt väen kotosalla/lomareissussa vai miksiköhän innostus jäi niin laimeaksi.

Nyt vielä viimeinen tsemppi päälle ja sunnuntaina katsotaan, mihin kannatus riitti!

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Vaalikoneet - mikä pettymys!

Tänään se taas kasvoi, pettymykseni vaalikoneita kohtaan. Ennen vaalikoneiden täyttämistä ajattelin, että niiden täyttämiseen kannattaa panostaa, koska ne äänestäjät, joilla ei ole sopivaa kaveria/naapuria/työkaveria/kumminkaimaa ehdokkaana, valitsevat ehdokkaansa vaalikoneella tai ainakin hakevat suuntaa sieltä.

Kun sitten hiki hatussa täytin kolme melko työlästä vaalikonetta, ajattelin jo vastatessani, että pieleen menee. Kysymyksissä oli sellaisia, että kaksiosaisen kysymyksen A-osaan olisin vastannut täysin samaa mieltä ja B-osaan täysin eri mieltä. Esimerkkinä tämä: Ryhmäkuri estää valtuutettujen sanan- ja mielipiteen vapautta.
Kaikissa kysymyksissä pitäisi voida äänestää valtuustossa oman tahdon mukaisesti. A-osan kanssa olen eri mieltä, koska Janakkalan Keskustassa ei tehdä ryhmäpäätöksiä, joiden takana kaikkien olisi pakko olla. B-osan kanssa taas olen samaa mieltä. Nyt en enää muista, mitä kysymykseen vastasin : )

Tänään keskustelin ystävän kanssa siitä, että olimme vaalikoneessa eri mieltä väittämästä "iltapäiväkerhojen pitää olla pakollisia". Minun mielestä kyllä, koska ajattelin asian siitä näkökulmasta, että minun kunnalla pitää olla velvoite järjestää kaikille 1-2-luokkalaisille iltapäiväkerhopaikka. (Lisäksi olen lisäselvitykseen kirjoittanut, että perheet toki itse päättävät, ketkä ko. palvelua tarvitsevat ja ketkä eivät, mutta eipä siitä tässä tilanteessa mitään hyötyä ole, kun kone vaan laskee vastausten samankaltaisuutta prosentteina.) Ystäväni taas ajatteli pakollisuutta juuri tästä perheen näkökulmasta ja hänen vastauksensa oli ei (perheille ei saa tulla pakollista iltapäiväkerhoa). Olimme siis täysin samaa mieltä, mutta vaalikoneen mielestä täysin eri mieltä.

Jos joskus toiste vielä olen ehdokkaana, pohdin vakavasti moisten vaalimasiinoiden boikotointia.


maanantai 15. lokakuuta 2012

Joustoa lapsiperheille ja edes pientä liksaa kotiäideille


Hämeen Sanomissa 14.10. Teija Sydänmaalakan haastattelussa tuodaan esille, kuinka perheet muuttuvat, mutta peruspalvelut eivät. Tämä kuvaa hyvin meidän nykypäivän lapsiperheellisten todellisuutta. Työelämä muuttuu ja kehittyy ja työntekijöiden pitää olla joustavia. Päivähoito- ja muut peruspalvelut taas kulkevat omaa totuttua vakaata uraansa. Uusille terveydenhoitajaopiskelijoille kyllä koulussa kerrotaan, että aikanaan työelämässä tulette tekemään 2-vuorotyötä neuvoloissa jne., mutta käytännössä tällaista toimintaa ei meillä ole. Päivähoito painottuu arkipäiviin ja "kahdeksasta neljään". Perheillä pitää olla mahdollisuus myös joustaviin ja osa-aikaisiin hoitopalveluihin.

Janakkalassa lapsen kokopäivähoito (joka arkipäivä) maksaa yhteiskunnalle yli 1000 euroa/lapsi/kk. Tästä korkeimman maksuluokan päivähoitomaksukin kattaa vain neljänneksen – osalle perheistä maksu on 0 euroa. Kun minä hoidan kahta päiväkoti-ikäistä lastani huimalla 600 euron (brutto) kotihoidontuella (sis. Janakkala-lisä), on siinä kunnan virkamiesten ja osan päättäjistä mielestä joka syksyn budjettikierroksella ”hyvä ja helppo” säästökohde. Vasemman puolen päättäjät myös haluavat ”suunnata” kuntalisän tulorajalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat, koska ”suurituloiset” tulevat toimeen ilmankin. Tämä kuulostaa vaalilauseissa hienolta, mutta näyttäkääpä minulle se rahassa kylpevä lapsiperhe, joka ei kotihoidontukea kuntalisineen tarvitse.

Lastenkotihoidon tuki ja kuntalisä ovat minulle tällä hetkellä ainoat ”oman rahan” lähteet. Olen havainnut itsessäni varsin vähän feministisiä piirteitä, mutta tässä kohtaa pieni feministi sisälläni nostaa päätään. Kun kerran olen 24h/7päivää töissä, olen kai siitä pienimuotoisen henkilökohtaisen korvauksen ansainnut – oli puolisoni sitten rutiköyhä tai upporikas? Saahan siitä jopa pientä henkilökohtaista eläkekertymää, joka kotivuosina jää joka tapauksessa varsin vaatimattomaksi.

Maria

Ps. Tiedän, että miehetkin voivat olla kotihoidontuella lasten kanssa kotona. Itse tiedän alle ”kourallisen”, joten on helppo yleistää, että naiset ovat kotihoidontuella.


perjantai 12. lokakuuta 2012

Valtuustossa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa - ja jonnin joutavaa itsensänostatuspuhetta?

Lueskelin paikallislehdestä juttua maanantain kunnanvaltuuston kokouksesta. Päälimmäisenä asiana mielessäni on lapsi- ja nuorisopoliittinen työryhmä, joka kokouksessa päätettiin perustaa. Tämä työryhmä laatiin ensi vuoden loppuun mennessä lasten ja nuorten vaikuttamisstrategian.

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Lehtijutussa ei kerrota asiasta tässä vaiheessa enempää, mutta täytyypä olla asiasta kuulolla ja kysellä lisää. Juuri tuollaisessa työryhmässä olisi hienoa olla mukana tuomassa lapsiperheen arjen realiteettejä kunnan virkamiesten ja toisten päättäjien tietoon.

Jutusta käy myös ilmi, että asialistalla olleen kolmen kohdan käsittelemiseen meni viidettä tuntia. Lehdessä on myös siteerattu Tokeensuun Osmoa "Nyt me ollaan täällä 50 hengen porukkaa istutettu ihan riittävästi. Puhetta piisaa, villoja ei ole kauheesti tullut. Ollaan me mutkutettu tänään ihan riittävästi."

En siis ko. kokouksessa ollut paikalla enkä muutenkaan tiedä kokouksesta ja sen kulusta ja puheista lehtijuttua enempää, mutta tästä lehtijutusta tulee mieleeni, mikä minua tässä kunnallisessa päätöksen teossa yleisesti ottaen kaikista eniten ärsyttää. Nimittäin se, kun päätettävästä asiasta puhutaan ja puhutaan ja lopulta päätetään täysin päätösesityksen mukaan. Toki usein keskustelulle on tarvetta jossain määrin, mutta ne kerrat kun olen valtuustossa varajäsenenä ollut, siellä on käytetty sellaisia "kun-minun-nyt pitää-tätä-aihetta-kommentoida-jotta-tuntisin-itseni-tärkeäksi-ja-jos-minua-sitten-vaikka-siteerattaisiin-lehdessä" -puheenvuoroja. Plääh ja kaikkien osallistujien ajan väärinkäyttöä. Luonnollisesti tämä korostuu, kun vaalit lähestyy.

No, kumpi sitten parempi, turhasta puhuminen ja ei-mitään-sanominen. Lehdessä siteerataan myös Virtasen Markkua. joka ihmettelee kuinka lautakunnassa joku voi olla 4 vuotta saamatta suutaan kertaakaan auki. Nykyisessä lautakunnassani (ympäristö) tätä ilmiötä ei ole ollut, mutta aikaisemmin olen törmännyt asiaan kyllä.

Kultainen keskitie olisi siis tässä oman äänen kuuntelemisasiassakin paras.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Iiro Viinanen: Kirottu kuntauudistus


Minulta pyydettiin Janakkalan Keskustan FB-sivuilla kommentia Iiro Viinasen kirjoitukseen Kirottu kuntauudistus.


Viinasen mielestä kuntauudistusta vastustetaan lähes mielikuvituksellisin perustein, kuten identiteetti, oman kunnan hyvä talous, perinteet, palvelujen heikentyminen ja ties mitä.

Siinä ei ole mitään mielikuvitusta, että Janakkalan talous on paljon paremmin hoidettu kuin Hämeenlinnan. Tästä on ollut Hämeen Sanomissa juttua tälläkin viikolla. Palvelujen heikentymisestäkin on Hämeenlinnan osalta konkretiaa: Lammin sairaala lakkautetaan, renkolaisia pappoja ja mammoja viedään vanhainkotiin Lammille jne.

Hämeenlinna muuten tuottaa tällä hetkellä Janakkalan tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut 4,8 miljoonaa euroa kalliimmalla, kuin Janakkalan kulut ovat!

Viinasen mukaan missään ei ole vaadittu reuna-alueiden palveluiden heikentämistä, vaan päätökset kuntaliitoksen jälkeen kuuluvat uuden kunnan valtuutetuille. Totta, näinhän se on, mutta vaikka ent. Lammin alueelta olevat kunnanvaltuutetut vastustivat Lammin sairaalan lakkauttamista, ei heidän määränsä riittänyt asian vaikuttamiseen Suur-Hämeenlinnassa, ison etu ajoi pienen yli. 

Se on totta, että koska ajat ovat nyt tiukat, ja valtionosuuksia tullaan leikkaamaan, joudutaan palveluista joka tapauksessa karsimaan. Mutta itsenäisessä Janakkalassa karsimisesta päättävät kuitenkin janakkalalaiset valtuutetut, jotka edustavat ja tuntevat Janakkalasta myös muitakin alueita kuin Turengin ja Tervakosken.

Mitä tulee tuohon 30 % eläköitymiseen (kunnan työntekijöistä) niin ihmettelen kovasti mikä työntekijäryhmä kunnissa on sellainen, josta voidaan se 30 % eläköittää ilman että tilalle palkataan uusi. Toki siinäkin vähän säästetään, jos muutama hallintoihminen kuntaliitoksessa saadaan savustettua ulos, mutta saman verran tarvitaan hoitotyöntekijöitä, opettajia jne ennen ja jälkeen kuntaliitoksen. 



Rahalla valtuustoon?

Nyt kun kuntavaalien lehtimainonta on alkanut, olen miettinyt sitä, mitä valtuustopaikka maksaa. Vaalikampanjointityylejä on monia, samoin kampanjabudjetit vaihtelevat nollasta muutamaan tuhanteen euroon. Lehtimainos maksaa helposti 200 euroa kappaleelta. Siinä on koko minun budjettini ja vähän enemmänkin.

Hienosta lasten kotihoidontuen kuntalisästä huolimatta minulla ei yksinkertaisesti ole varaa isompaan panostukseen. Ensin ajattelin, että en laita lehtimainosta ollenkaan, mutta kun kahden muun ehdokkaan kanssa laskimme saavamme yhteisilmoituksen edullisesti, lähdin siihen mukaan. Lisäksi käytän 50 euroa facebook-mainontaan. Täytyyhän sitä kokeilla! Esitteeni taas on kotitekoinen ja -tulosteinen, toki sekin muutaman euron maksaa.

Toisen kautta olisi hienoa tehdä näyttävämpi kampanja lehdessä ja vaikkapa jakaa esite joka kotiin Janakkalassa, mutta toisen kautta ajattelen, että ei valtuustoon pidä rahalla päästä, vaan luotettavuudella, osaamisella, päättäväisyydellä, omilla näkemyksillä. Minulta näitä kaikkia löytyy, mutta kuinka saan sen ison yleisön tietoisuuteen ilman rahatukkua?

Siksipä pyydänkin kaikkia: Kertokaa tästä blogista ja FB-sivuistani ihmisille, jakakaa linkkejä ja päivityksiäni ja koko FB-sivua nettikavereille. Jotta ilman sitä rahaakin pääsisin valtuustoon.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Miksi Janakkalassa kannattaa olla keskustalainen?


Minulta on kysytty, miksi olen Keskustan ehdokkaana. Tarinan juuret ovat muinaishistorialliselta ajalta – tai no ainakin 80-luvulta. Tuolloin maanviljelijäisäni oli mukana Janakkalan Keskustan toiminnassa ja oli meillä kotona tupailtojakin. Politiikkaa meillä ei kuitenkaan normiarjessa ”paasattu” ja siinä vaiheessa, kun olisin jo ymmärtänyt, että tupaillat tarkoittaa muutakin kuin kahvin juomista, oli isä jo jäänyt toiminnasta pois. Tämä keskustalainen tausta kuitenkin varmasti vaikutti siihen, että minua 1996 kysyttiin Keskustan ehdokkaaksi ja minusta tuntui luontevalta lähteä mukaan. 

Tänä päivänä on monia, sekä ideologisia että käytännön toimintaan liittyviä syitä, miksi keskustalaisuus on minun juttuni. Janakkalan Keskustan toiminta on avointa ja jokaisen omia mielipiteitä kunnioitetaan eli ei tarvitse ”väkisin” olla samaa mieltä. Mielipidettäni ei ole koskaan pyritty ohjaamaan ja lautakuntatoiminnassa en ole kertaakaan saanut neuvoja=määräyksiä ennen kokouksia. Pyytäessä taas tietoja ja tukea on kyllä tarjolla.  

Olisi varmasti myös paljon syitä, miksi voisin olla kokoomuslainen. Ja Kokoomuksella on kyllä Janakkalassa varsin mukavaa ja fiksua väkeä kuntapolitikoimassa. Tosin kaikista puolueista olen Janakkalassa löytänyt "hyviä tyyppejä" : ). 

Näissä vaaleissa kuitenkin olen kokoomuksen kanssa niin rankasti eri mieltä, että onneksi olen keskustalainen. Merkittäväksi vaaliteemaksi nousee kuntien pakkoliitosten ja sen myötä palveluiden karsimisen vastustaminen, jonka takana Keskusta on koko puolueena. Tämä on Keskustalle suuri valttikortti ja minulle tärkeä asia. Jokainen varmasti ymmärtää, että siinä ei muutaman kuntaliitosta vastustavan janakkalaisen kokoomusihmisen mielipide paljon paina, kun Jyrki ja Henna pääkallopaikalla alkavat heiluttaa isoa luutaa. Ja hankalahan sitä olisi vaalityötä tehdä ja muutenkin toimia, jos olisi puolueen päälinjojen kanssa eri mieltä.  Onneksi tällaista oman ja puolueen näkymyksen välistä syvää ristiriitaa ei ole keskustalaisuuteni aikana vielä tarvinnut miettiä. 

Abortit pitäisi kieltää...

... iisalmelaisen kuntavaaliehdokkaan mielestä. Perussuomalainen Olavi Nousiainen mukaan näin ratkaistaisiin mm. Suomea uhkaava kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisestä. Vauvat Nousiainen kasvattaisi valtion keskuksessa.

Jotenkin tällainen "helmi" ehdokas pienentää sitä riittämättömyyden tuskaa, joka minulle tässä kuntavaalitohinassa välillä iskee. Tuntuu, että on liian paljon asioita, joista en ole riittävästi perillä. Lasten ja kodin hoito, iltaopiskelu, ja viime aikoina Janakkalan Keskustan vaalitoimikunnan puheenjohtajuus (lue:yleiskone) vievät niin paljon aikaa, että mahdollisuutta kaiken maailman asiat kattavaan tiedon hankintaan ei yksinkertaisesti ole. Akuutit asiat toki selvitän itselleni aina perin juurin. Kysyn niin kauan kuin ymmärrän, enkä tee päätöksiä silmät kiinni.

Olavista luettuani uskon taas kuitenkin, että maalaisjärjellä ja päättäväisyydellä pärjään. Ja sillä, että oikeasti elän juuri tätä lapsiperheen arkea, kolmekymppisen ruuhkavuosia, aikaa jolloin sekä oma perheemme että lähisuvun vanhukset tarvitsevat paljon kunnallisia palveluita. Siinäpä minulla kasa tietoa, joka päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää.

Maria

Ps. Olaville tiedoksi, että ne valtion keskukset kuulostaa tosi kamalalta. Ootko koskaan kuullut adoptiojonoista? Mutta se abortin kieltäminenkin olisi tosi huono juttu.


torstai 4. lokakuuta 2012

Vaaliesite odottaa jakelua



Kirppis su 21.10. Kuumola-talolla klo 10-12

Mainostetaanpa nyt vielä täälläkin:


Kirpputori Kuumola-talolla su 21.10. klo 10-12. Varaa pöytäsi puh. 040 869 6738 tai janakkalan.keskusta(a)gmail.com. Pöytämaksu 5 euroa. Myyjät pääsevät paikalle klo 9.00.

Kahvitarjoilu! Lapsille ilmapalloja :)

tiistai 2. lokakuuta 2012

Melkein täyskaima ehdokkaana

Mieheni kaveri oli viikonloppuna miehelleni ihmetellyt, miksi ammattinani on vaali-ilmoituksessa maaseutuyrittäjä. Minäkin ihmettelin moista kovin, mutta tulin siihen tulokseen, että minua ennen ja jälkeen aakkosissa on ehdokkaat, jotka ovat ko. ammatinharjoittajia...

Nyt kaveri oli tutkinut asiaa lehdestä uudestaan ja todennut, että maaseutuyrittäjä Marja Penttinen on ehdokkaana Hattulassa. No niinpäs näkyy, melkein täyskaima, yhtä kirjainta vailla. Eikä tässä vielä kaikki, Keskustan listalta ja samalla numerolla. 24: Maria Penttinen ja Marja Penttinen. Kovasti tsemppiä sinne naapurikuntaankin!

maanantai 1. lokakuuta 2012

Vesilaitoksen tekstiviestit

Laitoin eilen illalla vesilaitokselle kuntalaisaloitteen, jossa ehdotin asiakastekstiviestien käyttöönottoa. Me vedenkuluttajat siis saisimme vesikatkoista, käyttökielloista ja muista huomautuksista tekstiviestin postilaatikkolapun sijaan.

Vastaus oli jo aamulla sähköpostissa odottamassa. Tekstiviestijärjestelmän käyttöönotto on esitelty Janakkalan Veden johtokunnalle viime viikolla ja puhelinnumeroita aletaan kerätä nyt syksyllä. Hieno juttu!

Lapsiperheen kunnallinen kotiapu

Anoppi ja appiukko olivat meillä viikonlopun  kylässä. Mieleen voi tulla heti tusina anoppivitsiä, mutta tosi hieno juttu! Sulkeuduin välillä toimistoon ja kirjoittelin pitkät pätkät koulutehtäviä (viestinnän erikoistumisopintoja) ja järjestin vaaliasioita - niin omia kuin kaikkien ehdokkaiden yhteisiä. Niinpä ajatuksissani on nyt lapsiperheen turvaverkko ja Keskustan vaaliteemoihin kuuluvat lapsiperheen kunnallinen kotiapu.

Meidän perheen turvaverkko on kiitettävässä kunnossa. Omat vanhempani asuvat vartin päässä ja hoitavat lapsia mielellään. Miehen vanhemmilla on meille tunnin matka, joka yleensä sulkee pois tunnin-parin lastenkaitsemissessiot, mutta yhtä mielellään he lapsia hoitavat, vaikka sitten pari päivää kerrallaan. Lisäksi on muutama lapsiperhe, joilla voin lapseni "lykätä" tiukan paikan tullen "leikkimään" eli hoitoon.

Silti kerran on meilläkin melkein tarvittu "lapsiperheen kotiapua kriisitilanteessa". Kuulostaa dramaattiselta ja onneksi "melkein tarvittu". Kuopuksen ollessa 2-3 kk vanha (esikoinen 3v) sairastuin ensin influenssaan ja sitten jälkitautina keuhkokuumeeseen. Jälkimmäisen kohdalla menin onneksi ajoissa lääkäriin, enkä mennyt todella huonoon kuntoon tai joutunut sairaalaan. Yhteispäivystyksen lääkäri tosin selkeästi ylenkatsoi vaivojani, kunnes näki keuhkokuvan (jota itse ehdotin) ja ääni kellossa muuttui. Sain kotiin antibioottikuurin ja tiukan käskyn oikeasti levätä.

Onneksi miehellä oli mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan minua, vauvaa ja 3-vuotiasta. Onneksi hän ei ollut työmatkalla toisella puolella maapalloa. Isovanhemmat ovat töissä ja kavereita ei voi lapsilaumoineen pyytää keuhkokuumetalouteen apulaiseksi. Mutta esimerkiksi juuri tällaisia tilanteita (ja lukuisia varsin erilaisia) varten pitää olla mahdollista saada kunnasta kotiin tilapäistä lastenhoitoapua. Aina vaan ei muisteta, että sitä voi tarvita ihan tavallinen "ongelmaton" perhekin, varsinkin jos perheessä on vain yksi aikuinen.