tiistai 11. kesäkuuta 2013

Puheenvuoroni 10.6.2013 Janakkalan kunnanvaltuuston kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Minä en syyttele ketään, kaivele vanhoja enkä myöskään pelottele kuntaliitoksella. Ottakaapa esiin ”Varhaiskasvatus selvitystä valtuustolle 31.5.2013”. Laatija Liisa Tonteri. Minä puhun nyt siitä.

Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä halutaan leikata puolet pois. Perusteluna on, että kuntalisällä ei ole saavutettu sillä tavoiteltua päivähoitokustannusten säästöä. Audiatorin tekemän, Janakkalan sivistyspalveluiden strateginen selvitys 2012 -dokumentin mukaan lapsia olisi vuonna 2010 ollut 10 %-yksikköä vähemmän kunnan päivähoidossa verrattuna aikaan ennen kuntalisää. Tuodessani tämän esiin toukokuun lopun seminaarissa Eero Laesterä kertoi, että yleisesti on tutkittu, että kuntalisä ei vaikuta vanhempien päätökseen hoitaa lapsia kotona ja myös Janakkalassa vuosien 2011 ja 2012 luvut sen osoittavat, että vuosien 2009 ja 2010 kohdalla on tilastoissa vain tilapäinen vähennys. Pyysin vuosien 2011 ja 2012 lukuja meille valtuutetuille lisätiedoksi. Niitä ei kuitenkaan voitu toimittaa, koska kunnan järjestelmillä ja luvuilla ei saada vuosille 2009-2010 samoja lukuja kuin Audiatorin taulukoissa. Sen sijaan toimitettiin dokumentti ”Varhaiskasvatus selvitystä valtuustolle 31.5.2013”. Laatija Liisa Tonteri.

Dokumentin lukuja ”kuinka monta % kunnan lapsimäärästä on kunnallisessa päivähoidossa” ei millään muotoa voi käyttää taustatiedoksi, kun pohditaan kuntalisän merkitystä alle 3-vuotiaiden hoitopäätöksiin, koska esimerkiksi mukana ovat kaikki alle kouluikäiset, myös eskarilaiset, joista valtakunnallisesti 98 % käy esikoulun.

Sen sijaan sarake 1-2 -vuotiaat kunnallisessa päivähoidossa (%) kertoo, että ennen kuntalisää, vuonna 2008 1-2 vuotiaista 12,4 % on ollut kunnallisessa päivähoidossa, vuonna 2012 noin puolet vähemmän eli 6,4 %. Konkreettisesti se tarkoittaa 68 päivähoitolasta vähemmän. Kun päivähoitokuukausi maksaa kunnalle 1000 euroa, 68 lapsen päivähoito maksaa 68 000 euroa. En tiedä mitä kerrointa pitäisi käyttää vuosikustannusta laskiessa, mutta 10:llä luvuksi tulee 680 000 euroa ja 12:lla 816 000 euroa.

Tämän lisäksi säästöä tulee 3-5-vuotiaista kotona hoidettavista sisaruksista. Kuntalisän vuosittaiset kulut ovat olleet 500 000, 550 000 euron luokkaa – mielestäni säästöä siis syntyy.

Myös edellä mainitussa varhaiskasvatuksen selvityksessä lukee, että kuntalisällä on voitu / voidaan pitkittää kunnallisen päivähoidon lisäämisen tarvetta.

Säästöpaketin ydin on, että säästöä pitää syntyä. Vaikka kuinka avoimin mielin koitan asiaa ajatella, en näe kuntalisästä säästämisessä mitään oikeita säästöjä – ainoastaan kasvavia päivähoitokustannuksia.

Olen erittäin huolissani myös siitä, kuinka sekä kuntalisän että esimerkiksi kouluverkon muutokset vaikuttavat kunnan muuttovirtaan. Olen kuullut lukuisia kommentteja siitä, että perheet ovat valinneet Janakkalan asuinpaikakseen kuntalisän vuoksi. Kuinka tapahtuu jatkossa? Kun tämä tasapainottamispaketti kaikkine koukeroineen toteutetaan, mikä on kunnan uusi strategia – vanhallahan ei voida enää jatkaa kun ”vetonauloista luovutaan”.

Tiedän, että valtuutettujen vahvan enemmistön mielipide on, että kuntalisästä pitää saada säästöjä 275.000 euroa. Siksi muutosesityksen tekeminen asiasta on turhaa. Kaikkia kiviä ei kuitenkaan ole varhaiskasvatuksessa käännetty. Teen seuraavan ponsiesityksen perusteluineen ja esimerkkeineen.

Ponsiesitys: Jos kuntalisän ehtoja muuttamalla voidaan osoittaa säästöjä päivähoitokustannuksiin, pitää vastaava summa katsoa osaksi kuntalisän 275.000 euron säästötavoitetta. Kuntalisän voisi esim. rajata perheille, joissa kaikki alle esikouluikäiset lapset ovat kotihoidossa. Tällä hetkellä päivähoidossa on arviolta 16 lasta, joiden vanhempi on kotona nuoremman sisaruksen kanssa. Perheille siis maksetaan kuntalisää ja silti kunnalle tulee 16 000 euroa kuussa päivähoitokustannuksia. Vuositasolla tämä on n. 180 000 euron kustannus

Kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti